Näyttelyn sisällöstä ja historiasta
Veljekset Karhumäki
Wanha Konttori -rakennushistoriaa
Ilmavalokuvaus
Arkistointi
Elämää lentokoneteollisuuden ympärillä
Kuoreveden Halli (nyk. Jämsä) on elänyt ilmailusta 1940–luvulta lähtien. Kaksi lentokonetehdasta,
Ilmavoimien Koelentue ja Ilmavoimien teknillinen koulu liittyvät tiiviisti paikkakunnan historiaan ja nykypäivään.
Ilmavalokuvia Hangosta Petsamoon
Karhumäen veljekset aloittivat ilmavalokuvauksen 1929. Veljesten 40 000 kuvan kokoelmasta valikoidut ilmakuvat kertovat Suomesta 1930–luvulla.
Niilo, Valto ja Uuno – ilmailun pioneerit
Karhumäen veljekset Niilo, Valto ja Uuno rakensivat lentokoneita ja aloittivat yleisölennätykset, lentokoulutuksen ja ilmavalokuvauksen 1920–luvun lopulla. Ennakkoluulottomien veljesten tarinassa riittää kerrottavaa.
Niilo Karhumäki kirjoitti kokemuksistaan kirjan Karhunahas:
”Istun koneen ohjaamossa ja tarkastelen edessä olevaa maastoa. Pellon rinne laskeutuu jyrkästi parinsadan metrin matkalla, minkä jälkeen pellon reunassa on aita. Aidan takana kasvaa matalaa metsää ja pajupensaita. Niiden takana avautuu Keljon lahti. Mäen alla olevat esteet eivät minua huolestuta sanottavasti. Enhän istu kelkassa, joka törmäisi aitaan, vaan allani on lentokone ja tarkoitukseni on lentää esteiden yli…
Karhumäki Airways
Veljekset Karhumäki Oy aloitti säännöllisen reittiliikenteen Dragon Rapide -koneilla vuonna 1950. Seuraavana vuonna otettiin käyttöön nimi Karhumäki Airways, joka myöhemmin päivitettiin kansainväliseen liikenteeseen paremmin sopivaan muotoon KAR-AIR. Tilauslentoliikenne ulottui 1950-luvun alussa Afrikkaan ja Lähi-itään saakka.
Veljekset Karhumäki
Lentokoneet olivat suomalaisella maaseudulla vielä uskottavuuden äärirajoilla, kun Niilo ja Valto Karhumäki aloittivat syksyllä 1924 lentokoneen rakentamisen kotitalonsa tuvassa Jyväskylän Keljossa. Työssä olivat mukana myös Emil Kankaanpää ja Toivo Hovinen. Kone sai nimen Karhu 1. Niilo Karhumäki oli suorittanut alkuvuodesta Ilmailuvoimien reserviohjaajakurssin Viipurissa ja saanut lentolupakirjan.
Harrastuksesta ammatiksi
Veljekset rakensivat 1920-luvulla neljä lentokonetta: Karhu 1, Karhu 2, Karhu 3 ja Tiira. Toiminta oli aluksi harrastusluonteista, mutta laajeni pian monipuoliseksi ilmailualan liiketoiminnaksi.
Opettaja Martti Korpilahti sanoitti ja sävelsi veljesten lentokoneen innoittamana Tiira-valssin. Kuuntele Tiira-valssi vuodelta 1929, savikiekolla laulaa Heikki Tuominen.
Siviili-ilmailu kehittyy
1930-luvulla Veljekset Karhumäen toimintaan kuuluivat lentokoulutus, yleisölennätykset, lentokoneiden korjaus ja ilmavalokuvaus. Vuosikymmenen loppua kohden lisääntyivät myös tilauslennot. Konekantaa lisättiin toiminnan laajenemisen myötä. Maamme siviili-ilmailun kehitys olikin 1930 -luvulla pääasiassa Aero Oy:n ja Veljekset Karhumäen varassa.
Lentokonetehdas Halliin
Kesäkuussa 1939 Veljekset Karhumäki Oy sopi puolustusministeriön kanssa tehtaan rakentamisesta Kuoreveden Halliin. Toiminta Kuorevedellä käynnistyi syyskuussa 1940. Sotavuosina Karhumäen tehtaalla huollettiin ja peruskorjattiin ilmavoimien lentokoneita.
Reitti- ja charterlennot
Yhtiö oli maailman ensimmäisiä charterlentoja tekeviä yrityksiä. Yhtiö aloitti ensin vuonna 1950 säännölliset reittilennot kotimaan liikenteessä ja seuraavana vuonna tilauslennot ulkomaille, jotka ulottuivat jo vuonna 1952 Afrikkaan asti. Lentoliikenteessä otettiin käyttöön nimi Karhumäki Airways, vuodesta 1957 Kar-Air Oy.
Veljesten rakentama menestyvä lentoliikenne ja korjaamotoiminta siirtyi Aero Oy:n hallintaan vuonna 1963, kun Veljekset Karhumäki Oy myi 50,1 % KAR-AIR Oy:stä Aero Oy:lle. KAR-AIR:in omistajiksi jäi edelleen yli 2000 muuta osakkeenomistajaa. Velkeset Karhumäki Oy jatkoi edelleen ilmavalokuvaus sekä maa- ja metsätalouslentoja.
Veljesten Wanha Konttori – rakennushistoriaa
Niilo ja Uuno Karhumäki olivat löytäneet Kuoreveden Hallinkankaalta, Kolhinselän pohjoispäästä, lentokentäksi sopivan paikan eräällä lennollaan lokakuussa 1938. Aloite lentokentän paikan etsimisestä oli tullut puolustusministeriöstä, Mannerheimin ehdotuksesta. Veljekset Karhumäki Oy teki puolustusministeriön kanssa kesäkuussa 1939 sopimuksen lentokonetehtaan rakentamisesta Kuorevedelle.
Sodan vuoksi myös Tampereella toimineen Valtion Lentokonetehtaan toimintaa hajautettiin syrjäisemmille seuduille. Kuorevedelle valmistumassa olevan Karhumäen tehtaan läheisyyteen alettiin rakentaa Valtion Lentokonetehtaan (myöhemmin Valmetin, nyk. Patrian) toimitiloja 1940. Kun Veljekset Karhumäki Oy lopetti korjaamotoiminnan ja lentoliikenteen 1963, sen rakennukset siirtyivät puolustusministeriön alaiselle Hallin Lentokalustokorjaamolle, joka liitettiin 1970 Valmet Oy:n Kuoreveden tehtaaseen.
Nykyisin Patria Aviation Oy:n omistuksessa olevat Veljekset Karhumäki Oy:n lentokonetehtaan entiset rakennukset ovat säilyneet lähes alkuperäisessä asussaan. Erikoisuutena konttori- ja tehdasrakennuksien päädyissä on sodan aikainen maastonaamiokuvio lentokentän puolella. Museovirasto on esittänyt Suomen ilmailun historian kannalta merkittävän teollisuusalueen suojelua. Esitys on huomioitu kaavoituksessa. Patria Aviation Oy luovutti konttorirakennuksen museotarkoituksiin 2003.
Tehdas- ja konttorirakennuksen suunnittelu annettiin tamperelaiselle Bertel Strömmerin arkkitehtitoimistolle. Rakennukset tehtiin punaisesta tiilestä, varustettiin kantavalla teräsbetonikatteella, yhteisellä lämpökeskuksella ja puulämmityskattiloilla. Konttorirakennus otettiin käyttöön 15.6.1940 ja tehdasrakennuskin valmistui kohta sen jälkeen. Konttorirakennuksessa oli toimistotilojen lisäksi Veljekset Karhumäki Oy:n valokuvalaboratorio ja se toimi samalla paikkakunnan vesitornina.
Ilmavalokuvaus
Ensimmäisiä ilmavalokuvia
Karhumäen veljekset ottivat ensimmäiset ilmavalokuvansa maaliskuussa 1929 Jyväskylästä. Niilo Karhumäki lensi itse rakennetulla Karhu 3 -koneella ja Valto Karhumäki kurotteli ohjaamon reunan yli ja otti kuvia lasinegatiiveille.
Ilmavalokuvat
Ilmakuvauksesta tuli tärkeä osa Veljekset Karhumäen liiketoimintaa vuonna 1934, jolloin vasta valmistuneeseen tehdasrakennukseen tehtiin valokuvalaboratorio ja palvelukseen otettiin valokuvaus- teknikko. Kesällä 1934 kuvauslentoja lennettiin noin 100 tuntia. Sodan puhjettua valokuvaus lopetettiin ja osa tarvikkeista myytiin puolustuslaitokselle. Kuvaukset jatkuivat vuonna 1948 ja siitä säännöllisesti 1970-luvun puoliväliin. Uusimmat kuvat ovat vuodelta 2015.
Veljekset Karhumäki Oy oli 1950-luvulle asti ainoa Suomea järjestelmällisesti kuvaava yritys. Sen kokoelmissa on noin 40 000 ilmavalokuvaa. Useita ainutlaatuisia teoksia luovutetusta Karjalasta sekä vasta heräämässä olevista nykyisistä vilkkaista kaupungeista.
Postikortit
1930-luvun ilmavalokuvista tehtiin yli 2000 eri aiheista postikorttia. Ilmavalo-
kuvapostikortit olivat vuosikymmeniä erittäin suosittuja. Niitä valmistettiin omassa laboratoriossa satoja tuhansia vuosittain. Kuvia myytiin myös mainoskuviksi ja kartoitustarkoituksiin.
1950-luvulla myynti- ja markkinointityö oli aktiivista. Vakinainen korttiedustaja palkattiin hankkimaan uusia tilauksia ja lmavalokuvista painettiin myös mainoksia.
Arkistointi
Vuosina 2003 – 2005 suoritettiin Länsi-Suomen lääninhallituksen(nyk. AVI, ELY-keskus) EU:n aluekehitysrahoilla hanke, jonka aikana Veljekset Karhumäki Oy:n valtakunnallisesti merkittävä kuvakokoelma on arkistoitu ja luettolokuviksi digitoitu. Hanketta ovat rahoittaneet lisäksi Jämsän kaupunki ja Veljekset Karhumäki Oy. Sen tavoitteeksi on asetettu myös ilmailuhistorian yhteistyön edistäminen Jämsän Hallissa. Hanketta hallinnoi Jämsek Oy.
